Suuri potentiaali digitaalisten välineiden käytössä
Digitaalisella teknologialla ja tekoälyllä voi olla monia etuja koulutuksen yhteydessä. Se voi tarjota käyttöön erilaisia resursseja ja välineitä, jotka voivat parantaa opetusta ja oppimista. Digitaaliset alustat ja työkalut voivat esimerkiksi helpottaa opettajien yhteistyötä ja viestintää oppilaiden kanssa sekä palautteen antamista ja arviointia. Tekoälyteknologiaa voidaan käyttää myös opetuksen räätälöimiseen ja oppimisen mukauttamiseen yksittäisten oppilaiden tarpeisiin.
Tämä kehitys edellyttää kuitenkin, että opettajilla on hyvät digitaaliset taidot. Opettajilla ja koulujen omistajilla on oltava tietoa erilaisista digitaalisista välineistä ja alustoista sekä kyky käyttää niitä tehokkaasti opetuksessaan. Heidän on myös pystyttävä arvioimaan digitaalisten resurssien laatua ja tarkoituksenmukaisuutta ja oltava ajan tasalla digitaalitekniikan ja tekoälyn uusimmasta kehityksestä. Generatiivinen tekoäly herättää myös kysymyksiä siitä, miten arvioimme opiskelijoita, miten opiskelijat oppivat kirjoittamaan ja mikä määritellään huijaukseksi ja plagioinniksi.
Kouluttajien digitaalisen lukutaidon puute voi johtaa teknologian tarjoamien mahdollisuuksien vajaakäyttöön. Se voi myös johtaa siihen, että oppilaat eivät saa tarvitsemaansa yksilöllistä opetusta eivätkä opettajat pysty tarjoamaan parasta oppimiskokemusta.
Miten koulussa menee?
Mutta mikä on digitaalisen osaamisen todellinen tilanne kouluissa? Kysyimme asiaa Øystein Nilseniltä, joka on Norjan opetus- ja koulutusviraston (Udir) digitaalisten palvelujen osaston johtaja.
Digitaalinen osaaminen on liikkuva tavoite, koska kehitys etenee niin nopeasti. Tiedämme kuitenkin, että tiimissä on suuria puutteita ja että alan tarve on suuri.
GrunnDIG (2022) -tutkimushankkeessa käy ilmi, että opettajat ovat tärkein yksittäinen tekijä digitalisaation tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisessä kouluissa. Tulokset osoittavat, että opettajat suhtautuvat digitalisaatioon yleisesti ottaen myönteisesti, mutta heidän mielipiteensä paikallisen kehittämistyön laadusta vaihtelevat. Opettajat ilmoittavat myös, että tuki osaamisen kehittämiseen on erittäin tärkeää riippumatta siitä, kuinka päteviksi opettajat kokevat itsensä, mutta erityisesti opettajille, jotka uskovat, että heillä itsellään on heikko digitaalinen osaaminen.
Nilsen kertoo, että Udirin osaamisen kehittämisen malli on, että kunnat, koulut, päiväkodit ja omistajat itse arvioivat, mikä on heille tärkeintä osaamisen kehittämisessä;
"Työskentelemme pitkällä aikavälillä niillä välineillä, joita meillä on, eli varmistamme, että kaikilla on hyvä osaamistarjonta. Meidän on vaikea sanoa osastolla, että digitalisaatio pitäisi priorisoida esimerkiksi erityisopetuksen edelle, emmekä halua tehdä sitäkään, vaan että he valitsevat sen, mikä heille sopii", Nilsen sanoo ja jatkaa:
"Me (osasto) haluamme, että koulujen ja päiväkotien omistajat tekevät tietoisia valintoja ja analysoivat hyvin omia tarpeitaan. Vahvistamme tätä muiden järjestelmien avulla, muun muassa jakamalla asiaankuuluvia lukuja ja tietoja norjalaisten koulujen kanssa."
Digitaalisten taitojen kehittämisen välineet
Tähän haasteeseen vastaaminen edellyttää, että opettajankoulutuksessa ja opettajien täydennyskoulutuksessa panostetaan entistä enemmän digitaaliseen osaamiseen. Opettajille on tarjottava koulutusta ja kursseja, jotka antavat heille digitaaliteknologiaan ja tekoälyyn liittyviä tietoja ja taitoja. On myös tärkeää, että käytössä on hyvät järjestelmät opettajien digitaalisten taitojen arviointia ja seurantaa varten.
Nilsen kertoo, että Udirilla on käytettävissään useita välineitä osaamisen kehittämiseen, apurahajärjestelmistä täydennyskoulutukseen ja osaamispaketteihin. He ovat hiljattain julkaisseet osaamispaketin tekoälystä kouluissa , jonka tarkoituksena on auttaa lisäämään omistajien, johtajien ja opettajien ymmärrystä teknologiasta ja luoda pohjaa ammattiyhteisöissä tapahtuvalle pohdinnalle niistä haasteista ja mahdollisuuksista, joita tämä voi tarjota oppimistyössä.
"Taitopakettien pitäisi olla hyvä väline, vaikka paikalliset koulutusvalmiudet puuttuisivatkin. Yritämme kompensoida, jotta ihmiset voivat saada haluamansa riippumatta siitä, missä he asuvat", Nilsen sanoo.
Tekoälyä kouluissa koskevan osaamispaketin tarkoituksena on käynnistää paikallinen vuoropuhelu siitä, miten teknologiaa tulisi käsitellä. Se tarjoaa johtajille ja omistajille tietoa yksityisyyden suojaan liittyvistä kysymyksistä, ja opettajat voivat nähdä käytännön esimerkkejä siitä, miten tekoäly toimii, ilman että heidän tarvitsee itse kirjautua palveluihin. Siellä on esimerkkejä siitä, miten sitä voidaan käyttää työkaluna oppimisohjelmien suunnittelussa, ja kohti räätälöityä opetusta, jotta voit alkaa pohtia pedagogista käytäntöä.
"Koulut ovat altistuneet tälle asialle ensimmäisestä päivästä lähtien, joten meidän on annettava heille jotakin, josta he voivat aloittaa. Tämä on paketti, jota päivitämme paljon useammin kuin mitään muuta luomamme pakettia; meidän on pysyttävä mukana teknologian kehityksessä ja tulevissa palveluissa", Nilsen selittää.
Kestävä muutos kouluissa
Saavuttaakseen pysyviä muutoksia koulujärjestelmän digitaalisessa osaamisessa osasto työskentelee pitkällä aikavälillä käytettävissään olevien välineiden avulla, mutta Nilsenin mukaan tärkeintä on sisällyttää digitaalinen osaaminen kaikkiin osaamisen parantamistoimiin.
"Kaikissa oppiaineissa on digitaalisia elementtejä riippumatta siitä, puhutaanko erityisopetuksesta, integraatiosta vai matematiikan didaktiikasta, joten digitaalisen näkökulman pitäisi olla myös olennainen osa kaikkea ammatillista koulutusta", osastonjohtaja selittää.
Linja työskentelee aktiivisesti tämän asian parissa, ja yksi vaatimuksista on, että kaikkeen jatkokoulutukseen on sisällytettävä digitaalista ammattitaitoa koskevat vaatimukset.
"Kyllä, koulujen digitalisoinnissa on haasteita, mutta siinä on myös mahdollisuuksia. Kyse on siitä, että se on hyödyllistä sen kannalta, mitä halutaan saavuttaa, ja kaikki tieto osoittaa, että hyödyllisyys riippuu osaamisesta", Nilsen sanoo.
Korvaako tekoäly tulevaisuudessa opettajan?
Bill Gates julkaisi 21. maaliskuuta 7-sivuisenkirjeen tekoälyn tulevaisuudesta. Kirje julkaistiin samana päivänä, kun Google julkaisi tekoäly-chatbotin Bardin, joka liittyy Microsoftin Bingin rinnalle tekoälyn kilpavarustelussa, ja viikko sen jälkeen, kun ChatGPT:n luonut OpenAI ilmoitti kauan odotetun tekoälymallinsa GPT-4:n kehityksestä.
Kirjeessä Gates ennustaa, että tekoäly voi muuttaa koulutusta seuraavien 5-10 vuoden aikana tarjoamalla oppilaan oppimistyylin mukaan räätälöityä sisältöä ja oppimalla, mikä motivoi yksittäisiä oppilaita ja mikä saa heidät menettämään kiinnostuksensa oppiaineisiin. Tekoäly voi myös auttaa opettajia suunnittelemaan oppitunteja ja arvioimaan oppilaiden ymmärrystä oppiaineista.
"Vaikka teknologia olisi täydellistä, oppiminen riippuu edelleen oppilaiden ja opettajien välisistä hyvistä suhteista", . "Se parantaa - mutta ei koskaan korvaa - työtä, jota oppilaat ja opettajat tekevät yhdessä luokkahuoneessa", kirjeessä sanotaan.
Øystein Nilsenin haastattelun jälkeen Udir on julkaissut kolme uutta osaamispakettia koulujen digitaalisesta osaamisesta.